Käytät web-standardeja tukematonta selainta!!! Mikäli haluat nauttia kauniimmasta ulkoasusta, päivitä selaimesi. Tämä kakku ei kuitenkaan ole vain päältä kaunis, sivujen tietosisältöön pääset kyllä käsiksi millä tahansa selaimella.

Näinkö ehkäistään allergia?

Turussa ja Tampereella on otettu käyttöön uudet keinot lasten allergioiden ehkäisyssä. Niitä ovat entistä sallivampi ruokavalio jo odotusaikana sekä maitohappobakteerit. Flunssaisetkin toivotetaan vauvaperheiden vieraiksi. Muualla maassa allergialääkäreiden mielestä suositusten käyttöönotto edellyttää enemmän tieteellistä näyttöä.

Tähän asti allergiariskiperheissä, joissa toisella tai molemmilla vanhemmista on atooppinen ihottuma, ruoka-aineallergia, allerginen nuha tai astma, on totuttu karsimaan lapsen ravinnosta yleisesti allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet. Myös riskiperheeseen lukeutuva odottaja on varmuuden vuoksi välttänyt samoja aineita eli esimerkiksi mansikkaa ja sitrushedelmiä.

Tuoreiden tutkimustulosten perusteella Turussa ja Tampereella on päädytty niin sanottuun sallivampaan ruokavalioon. Uusien suositusten mukaan allergiariskiperheissä raskaana olevien äitien ei tarvitse välttää enää tiettyjä yleisesti allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita varmuuden vuoksi.

- Äidit voivat syödä rajoituksetta kaikkea, sillä tutkimustulokset osoittavat että summittaisesta ruoka-aineiden välttämisestä ei ole hyötyä. Siitä voi olla päinvastoin haittaa, sillä tiettyjä ruoka-aineita välttävien äitien lapsilla esiintyy allergiaa jopa enemmän kuin muilla lapsilla. Ruoka-aineiden säännöstely voi häiritä myös lapsen kasvua ja kehitystä, kertoo dosentti Erika Isolauri, joka johtaa lasten ruoka-aineallergiatutkimusta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja allergian ehkäisytutkimusta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Odotusaikana äiti saa syödä mitä haluaa - toivon mukaan mahdollisimman terveellisesti. - Lapsen synnyttyä äiti aluksi imettää ja syö normaalisti. Jos lapsi saa oireita, äiti voi jättää pois yksittäisiä ruoka-aineita ja seurata, miten se vaikuttaa lapseen. Jos oireita ilmenee, Isolaurista on tärkeä selvittää mahdollisimman varhain, millaisesta allergiasta lapsi kärsii.

- Näin voidaan jättää ruokalistalta pois vain se ruoka-aine, joka aiheuttaa allergiaa ja lapselle voidaan suunnitella monipuolinen ruokavalio.

Pikkulapset allergisoituvat yleensä perusruoka-aineille kuten maidolle, munalle, viljoille tai juureksille, ei niinkään yleisesti allergisoiville aineille kuten mansikoille, herneille tai sitrushedelmille.

- Allergiatestejä voidaan tehdä jo muutaman kuukauden ikäiselle lapselle. Vauvaa ei kannata tutkia muutaman näpyn takia. Ruoka-aineallergioissa on kuitenkin kyseessä laaja-alainen tulehdusreaktio, joka näkyy ihottumana ja vaikuttaa suolistoon ja sitä kautta kasvuun.

Maitohappobakteerit tervehdyttävät suolistoa

Isolaurin tutkimusryhmä on käyttänyt allergioiden ehkäisyssä ja hoidossa probioottista hoitoa, jotta lapsen suolistossa oleva tulehdus ja suoliston vastustuskyky paranisivat. Tulokset ovat olleet hyviä.

Probioottisessa hoidossa odottavalle äidille ja myöhemmin myös lapselle annetaan maitohappobakteereja, jotta lapsen suolistossa oleva tulehdus ja suoliston vastustuskyky paranisivat.

Probiootit vaikuttavat päinvastoin kuin antibiootit: siinä missä antibiootit hävittävät sekä haitallisia että elimistölle hyödyllisiä mikrobeja, probiootit tervehdyttävät suoliston bakteerikantaa.

- Tulehdus hidastaa lapsen kasvua, sillä kasvuun tarvittavat valkuaisaineet valuvat hukkaan. Valkuaisaineet kyllä imeytyvät, mutta tulehtunut suolisto erittää niitä samalla pois, Isolauri selvittää.

- Ruoka-aineallergiset lapset joutuvat helposti tulehduskierteeseen, jos heidän oireitaan ryhdytään hoitamaan antibiooteilla. Itse olen hoitanut maitohappobakteerien avulla monta vilja-allergista lasta, jotka ovat saaneet antibioottiripulin, ja on saattanut mennä puolikin vuotta ennen kuin heidän suolistonsa oma maitohappobakteeristo on saatu kuntoon.

Isolauri pitää ihanteellisena, että maitohappbakteerit saadaan ruoasta, koska ravinto on bakteerien oikea ympäristö. Maitohappobakteereja on muun muassa jogurtissa, viilissä, taikinajuureen tehdyssä ruisleivässä, hapankaalissa ja muissa hapatetuissa vihanneksissa.

- Olen tutkimusryhmässä, joka tutkii markkinoilla olevia maitohappobakteerituotteita, ja olemme havainneet niissä selviä eroja. Joissain valmisteissa ei ole eläviä maitohappobakteereja lainkaan. Joissain on valtava cocktail erilaisia bakteereja, joiden yhteisvaikutusta ei tunneta.

Isolaurin ohjauksessa on valmistunut neljä väitöskirjaa Lactofilus GG -bakteereista, jotka on hyväksytty terveysvaikutteisten elintarvikkeiden raaka-aineeksi Suomen lisäksi Englannissa ja Japanissa.

Imetys suojaa parhaiten allergioilta

Uusimpien allergiatutkimusten mukaan lapsen ensimmäiset elinviikot näyttävät ratkaisevan, lähteekö hänen immuunipuolustuksensa kehittymään allergiseen vai ei-allergiseen suuntaan.

- Luonto on tarkoittanut, että lapsi syntyy alateitse. Kun lapsi siirtyy steriilistä kohdusta synnytyskanavaan, hän kohtaa valtavan, valtavan määrän erilaisia bakteereja, jotka kypsyttävät hänen kykyään puolustautua allergioita vastaan, Isolauri kertoo.

Vauvaperheitä ei neuvota enää antamaan flunssaisille tuttaville kyläilykieltoa, sillä mitä enemmän lapsi sairastaa varhaisia nuhakuumeita ja pikkuripuleita, sitä tehokkaammin hänen immuunipuolustuksensa taistelee allergioita vastaan.

- Monilapsisissa perheissä vauvan vastustuskyky kehittyy jo varhain, koska sisarukset tuovat kotiin infektioita. Rintamaitoa saavilla lapsilla tietyt tulehdustaudit, kuten rotavirusripuli, ovat oireettomia. Rintamaidon teho perustuu sen sisältämiin eläviin soluihin, jotka kehittävät vauvan elimistön puolustusmekanismeja ja suojaavat häntä erilaisilta ulkoapäin tulevilta tulehdustaudeilta.

- Imetys näyttää olevan edelleen paras suoja allergioita vastaan. Imettäminen ei kuitenkaan takaa yksin, ettei lapsi saa allergiaa. Allergiat ovat lisääntyneet länsimaissa imetysaikojen pidentymisestä huolimatta räjähdysmäisesti 25 viime vuoden aikana. Kaikki äidit eivät pysty imettämään, ja monet allergiaperheiden äidit ovat kantaneet melkoisia syyllisyyden tunteita, kun imetys ei ole lähtenyt sujumaan. Isolauri haluaakin korostaa, että vastasyntyneelle on hyötyä pienistäkin määristä äidinmaitoa.

- On myös muistettava, että allergioita voidaan ehkäistä jopa leikki-iässä muun muassa oikean ruokavalion ja probioottisen hoidon avulla. Allergiaperheiden on lohdullista tietää, että allergioiden hoitoon ja ehkäisyyn on kehitteillä täsmälääke. Sitä joudutaan odottamaan kuitenkin vielä joitakin vuosia.

Isolauri on purkanut yhteistyössä kansainvälisen työryhmän kanssa allergiariskiperheiden ruokailurajoitukset. Uudet entistä sallivammat käyttösuositukset on otettu käyttöön Turun ja Tampereen alueilla. Muualla maassa hoitosuositusten käyttöönottoa pidetään ennenaikaisena.

- Entistä sallivamman ruokavalion merkityksestä allergioiden ennaltaehkäisyssä ei ole riittävää kansainvälistä näyttöä, sanoo Helsingin Allergiasairaalaan apulaisylilääkäri Kaisu Backman-Juntunen.

Kuopion seudulla riskiperheiden odottavia äitejä ei ole laitettu tähänkään asti ennaltaehkäisevälle ruokavaliolle eikä entistä sallivampi ruokavalio ole kuopiolaisille näin uutta.

- Jos lapsella ilmenee oireita, hänelle suunnitellaan yksilöllinen ruokavalio tarpeen mukaan, kertoo allergologian erikoislääkäri Kyllikki Remes Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta.

Lähde: KaksPlus 10/97