Käytät web-standardeja tukematonta selainta!!! Mikäli haluat nauttia kauniimmasta ulkoasusta, päivitä selaimesi. Tämä kakku ei kuitenkaan ole vain päältä kaunis, sivujen tietosisältöön pääset kyllä käsiksi millä tahansa selaimella.

Baby bluesista psykoosiin

Lähes jokainen äiti on synnytyksen jälkeen herkkä. Baby blues valtaa mielen 50-80 prosentilla synnyttäneistä, vaikka synnytys on sujunut normaalisti ja lapsi on terve. Kolmannen tai neljännen päivän kuluttua synnytyksestä äiti saattaa itkeskellä tavallista enemmän. Herkistyminen johtuu monista seikoista: äkillisestä hormonitason laskusta, maidon noususta rintoihin, luonnollisesta jännityksen purkautumisesta synnytyksen jälkeen, hämmennyksestä uuden edessä. Lievään masennukseen auttaa puolison tuki ja hellyys sekä käytännön asioiden järjestely siten, että äiti saa irrottautua hieman vauvastaan ja nukkua pois väsymystään.

Jos alakulo jatkuu viikosta toiseen, on kyse masennuksesta, jota esiintyy 10-20 prosentilla. Oireita ovat yleinen alavireisyys, unettomuus sekä jatkuva väsymys, vaikka nukkuisikin. Ei jaksa huolehtia omasta ulkonäöstään eikä ympäristöstään. Jännittyneisyyden takia pienetkin asiat raivostuttavat suhteettomasti. Aiheettomat huolet ja pelot liittyvät yleensä vauvan terveyteen. Ulos meneminenkin voi tuntua ylivoimaiselta. Ruoka ei maistu tai sitä ei jaksa laittaa. Syyllisyydentunteiden kautta äiti kokee itsensä epäonnistuneeksi äitinä ja vaimona. Seksi ei kiinnosta.

Keskittymiskyvyn puute sekä pakkoajatukset vaikeuttavat vauvan hoitoa. Syyt masennukseen liittyvät äidin omaan psykososiaaliseen tilanteeseen. Synnytys on raju myös fysiologisesti, minkä vuoksi on havaittu sekä kilpirauhasen ylitoimintaa että estrogeenin vajausta. Vakavaan masennukseen kannattaa hakea apua varhain, sillä tilanne voi kroonistua ja haitata vauvan kehitystä. Vauva voi tässä herkässä vaiheessa periä masennustaipumuksen apaattisen ja ilottoman äidin kanssa. Hoitoennuste on hyvä.

Masennusta vakavampi sairaus on synnytyksen jälkeinen psykoosi, johon sairastuu yksi-kaksi tuhannesta synnyttäjästä (1-2/1000). Sairaus kehittyy noin kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen eikä sairastumista voi olla huomaamatta. Äiti voi olla yliaktiivinen tai vetäytyä täysin, hän ei syö eikä nuku, puhuu sekavasti ja jatkuvasti tai kuulee ääniä. Psykoosiin sairastunut tulee viedä välittömästi psykiatriseen hoitoon.

Estrogeenia hoidoksi

Helsinkiläinen Hesperian sairaala aloitti viime syksynä projektin, joka keskittyy auttamaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviä äitejä. Apulaisylilääkäri Antti Ahokas sanoo, että joitakin äitejä pystytään auttamaan pelkällä hormonihoidolla, estrogeenilla, jos masennus johtuu synnytyksen jälkeisestä hormonivajauksesta. Hormonihoidon käyttö synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa on Suomessa uutta.

- Raskauden aikana pääosa hormonituotannosta on istukasta, ja pitoisuudet ovat korkeita. Muutamassa päivässä synnytyksen jälkeen hormonipitoisuudet romahtavat. Osalla äideistä munasarjojen oma hormonitoiminta palautuu useiden kuukausien, jopa vuoden viivellä, mistä on viitteenä kuukautisten puuttuminen.

Estrogeenilla on Ahokkaan mukaan todettu olevan yhteys äitien mielialaa sääteleviin välittäjäaineisiin, muun muassa serotoniiniin, jonka mataluus taas on tyypillistä masennustiloille ja johon vaikutetaan uusilla masennuslääkkeillä.

- Estrogeenin laboratoriomittauksella todettu alhainen pitoisuus yhdessä psyykkisten oireiden kanssa viittaa hormonaalisten tekijöiden olemassaoloon. Alustavat havainnot tutkimus- ja hoitoprojektista viittaavat nopeimpaan tunnettuun vaikuttamiseen mielialan kohottamiseksi. Usein alkuvaikutus on todettavissa jo viikon kuluttua hoidon aloittamisesta.

- Jos ihminen on muuten elämässään ollut pärjäävä, mutt jokaisen synnytyksen jälkeen masentuu, hormonaalisten tekijöiden merkitys on ilmeinen ja syytä tutkia, Ahokas painottaa.

- Pääasiassa hoito meillä on avohoitoa. Tänne hakeudutaan sairaalamme päivystyksen, neuvoloiden ja Ensikotien kautta. Ikävä kyllä, moni tulee vasta, kun oireet ovat kehittyneet pitkälle ja masennus on syvää.

Lähde: MeNaiset 16/99.
Psykoosista kärsivien määrä: Eskola&Hytönen, naisen elämä ja hoitotyö: 1998

Perhesuunnittelusivut
Etusivulle
Ohjeet
FAQ
Sanasto
Uutisarkisto
Tekstejä
Tutkimukset
Keskenmenot
Kuukautiskerääjä
Runoja ja ajatuksia
Värssyjä
PeSuTietoutta
Kuukautiset
Ehkäisy-tietopaketti
Hedelmällisyyden maksimointi
Ovulaatiolaskuri
Ovulaation tunnistaminen ja ovulaatiotestit
Koti-inseminaatio
Raskaustestit
Raskauden alkaminen
Lasketun ajan määrittäminen
Keskenmeno
Tuulimunaraskaus
Hedelmättömyys
Hedelmöityshoidot
Sijaisvanhemmuus
Artikkelit
Linkit
Perheen perustaminen Lapsettomuus Terveys Ovulaatio- ja raskaustestit, kondomit