Käytät web-standardeja tukematonta selainta!!! Mikäli haluat nauttia kauniimmasta ulkoasusta, päivitä selaimesi. Tämä kakku ei kuitenkaan ole vain päältä kaunis, sivujen tietosisältöön pääset kyllä käsiksi millä tahansa selaimella.

Äidin veriryhmäimmunisaatiot ja reesustekijä

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio on äidin kannalta vaaraton, mutta se on otettava huomioon äidille mahdollisesti annettavissa verensiirroissa. Äidin ja sikiön veriryhmien yhteensopimattomuus voi johtaa sikiön vaikeaan anemiaan, hydropsiin ja vastasyntyneen hemolyyttiseen tautiin. Hoitamattomana veriryhmäimmunisaatio aiheuttaa sikiön menehtymisen kohtuun tai vastasyntyneen kernikteruksen, joka vaurioittaa keskushermostoa.

Veriryhmäimmunisaatio on Suomessa harvinainen: vain 0,3 %:lla äideistä on todettu raskauden kannalta merkityksellisiä veriryhmävasta-aineita. Suomessa raskaudenaikaisten veriryhmäimmunisaatioiden tutkimus ja hoito tulisi keskittää yliopistollisiin keskussairaaloihin tapausten vähyyden ja erikoistaitoja vaativien invasiivisten tutkimusten ja hoitojen vuoksi.

Rh-negatiivisia on 15 %

Reesusimmunisaatio on vaarallisin raskaudenaikaisista veriryhmäimmunisaatioista. Yksilön Rh-ryhmän mää- rää punasolujen pinnalla oleva (Rh+) tai puuttuva (Rh-) D-tekijä. Onneksi vain 15% äideistä on negatiivisia, jolloin reesusimmunio voi esiintyä. Reesusimmunisaatio käynnistyy, kun Rh-positiivisen sikiön punasoluja joutuu Rh-negatiivisen äidin verenkiertoon. Veriryhmäantigeenien periytyvyys noudattaa Mendelin lakeja, ja reesusimmunisaatiossa isän tsygositeetti D-tekijän suhteen määrää sikiön Rh-negatiivisuuden tai Rh positiivisuuden. Mikäli isä heterotsygootti D-tekijän suhteen, sikiö on Rh-positiivinen 50 %:n todennäköisyydellä. Isän ollessa homotsygootti D-tekijän suhteen sikiö on 100%:n varmuudella Rh-positiivinen.

Sikiöstä äitiin vuotava veri käynnistää immunisaation

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio käynnistyy, kun sikiön punasoluja joutuu äidin verenkiertoon. Näin tapahtuu 75 %:ssa täysin normaaleja raskauksia. Jo raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana 5%:ssa raskauksia tavataan sikiön punasoluja äidin verenkierrosta. Normaalisynnytyksen yhteydessä on si kiöstä äitiin vuotavan veren määrän arvioitu olevan n. 15 ml. Veriryhmäantigeeneiltään poikkeava sikiö voi immunisoida äidin myös kohdunulkoisessa raskaudessa tai keskenmenoon tai raskauden keskeytykseen päättyvissä raskauksissa. Jos sikiön punasolujen pinnalla oleva veriryhmäantigeeni poikkeaa äidin veriryhmäantigeeneistä, tunnistaa äidin hematoimmunologinen järjestelmä nämä vieraat veriryhmätekijät, ja äidin elimistö muodostaa spesifisiä vasta-aineita sikiön punasolujen pinnalla olevaa antigeeniä vastaan. Ensimmäisen raskauden aikana äiti tuottaa IgM- vasta-aineita, jotka eivät pysty siirtymään istukan läpi. Siksi ensimmäisen raskauden aikana ei yleensä esiinny vakavia veriryhmäimmunisaatioita.

Seuraavissa raskauksissa äidin immunologinen muisti on tehokas ja nopea, ja jo 0,25 ml sikiön verta äidin verenkierrossa voi käynnistää muutamassa päivässä kehittyvän IgG-vasta-ainemuodostuksen sikiön punasoluja vastaan. Nämä vasta-aineet läpäisevät istukan.

Raskaudenaikaiset toimenpiteet, kuten istukkanäytteen otto, lapsi- vesipunktio, sikiön ulkokäännös sekä sikiöinvasiiviset toimet lisäävät sikiöstä äitiin tapahtuvan verenvuodon riskiä ja voivat aiheuttaa veriryhmäim- munisaation.

Äidin vasta-aineet hajottavat sikiö punasoluja

Reesusimmunisaatio ja muut raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot aiheuttavat sikiön ja vastasyntyneen sairastuvuutta vasta silloin, kun äiti tuottaa IgG-luokan vasta-aineita sikiön punasolujen antigeeneja vastaan. Koska IgG-luokan vasta-aineita muodostuu yleensä vasta toisen ja sitä seuraavien raskauksien yhteydessä, on vaikeissakin reesusimmunisaatiotapauksissa ensimmäinen raskaus ongelmaton veriryhmäimmunisaatioita ajatellen.

Äidin tuottamat IgG-luokan vasta- aineet läpäisevät istukan pienen molekyylikokonsa vuoksi. Sikiön puolelle joutuessaan IgG-luokan vasta-aineet kiinnittyvät sikiön punasolujen pinnan antigeeniin, jolloin sikiön punasolut hemolysoituvat ja sikiö anemisoituu. Anemian seurauksena sikiön punasolutuotanto kiihtyy (erytro-blastoosi), punasolujen elinikä lyhenee ja sikiön vereen kertyy bilirubiinia. Raskauden aikana bilirubiini kulkeutuu istukan läpi äidin verenkiertoon, ja äidin maksa konjugoi sen liukoiseen muotoon. Biliruhiinia erittyy myös lapsiveteen, ja mittaamalla lapsiveden bilirubiinipitoisuutta voidaan arvioida sikiön anemian astetta ja ennustetta.

Anti-D-immuno- globuliiniprofylaksia

Rh-negatiivisten äitien rokottaminen anti-D-immunoglobuliinilla raskauksien yhteydessä on vähentänyt merkittävästi reesusimmunisaatiota. Rokote on käytössä kaikissa länsimaissa. Suomessa annetaan tavallisesti 250 ug anti-D-immunogiobuliinia. Rokotus annetaan mm. keskenmenon, abortin ja lapsivesipunktion yhteydessä kaikille Rh-negatiivisille naisille, joiden veressä ei ole anti-D-vasta-aineita. Rokote annetaan 72 tunnin sisällä synnytyksestä, mikäli vastasyntynyt on Rh-positiivinen ja mikäli äidillä ei ole anti-D-vasta-aineita. Reesusimmunisaation esiintymistä voidaan vähentää antamalla Rh-negatiivisille naisille anti-D-immunoglobuliinirokote rutiinimaisesti raskauden 28. viikolla. Suomessa tätä käytäntöä ei tois- taiseksi ole otettu käyttöön. On tärke- ää muistaa antaa anti-D-immunoglobuliinirokote Rh-negatiivisille naisille raskauksien yhteydessä, vaikka heillä olisikin muita kuin anti-D-veriryhmä- vasta-aineita.

Lähde: Naistentaudit ja synnytykset, Ylikorkala & Kauppila

Perhesuunnittelusivut
Etusivulle
Ohjeet
FAQ
Sanasto
Uutisarkisto
Tekstejä
Tutkimukset
Keskenmenot
Kuukautiskerääjä
Runoja ja ajatuksia
Värssyjä
PeSuTietoutta
Kuukautiset
Ehkäisy-tietopaketti
Hedelmällisyyden maksimointi
Ovulaatiolaskuri
Ovulaation tunnistaminen ja ovulaatiotestit
Koti-inseminaatio
Raskaustestit
Raskauden alkaminen
Lasketun ajan määrittäminen
Keskenmeno
Tuulimunaraskaus
Hedelmättömyys
Hedelmöityshoidot
Sijaisvanhemmuus
Artikkelit
Linkit
Perheen perustaminen Lapsettomuus Terveys Ovulaatio- ja raskaustestit, kondomit