Käytät web-standardeja tukematonta selainta!!! Mikäli haluat nauttia kauniimmasta ulkoasusta, päivitä selaimesi. Tämä kakku ei kuitenkaan ole vain päältä kaunis, sivujen tietosisältöön pääset kyllä käsiksi millä tahansa selaimella.

Raskauden alkaminen

Hedelmällisyys
Raskauksien alkaminen ehkäisytablettien tai kierukan käytön jälkeen
Lähde: Outi Hovatta, Mikko Niemi: Saisimmepa lapsen, Weilin & Göös, 1987

Naisen kuukautiskierto

Kerran kuukaudessa, noin kuukautiskierron puolivälissä yksi munasolu kypsyy, irtoaa ja kulkeutuu munanjohtimeen. Munasolun irtoamista säätelevät mekanismit perustuvat aivolisäkkeestä erittyvien hormonien ja munasarjojen väliseen yhteistoimintaan. Aivojen tietystä osasta vapautuu säätelyhormonia, joka stimuloi aivolisäkettä tuottamaan ja vapauttamaan verenkiertoon kahta hormonia, FSH:ta (follikkelia stimuloiva hormonia), joka vaikuttaa munarakkulan kasvuun munasarjassa sekä LH:ta (luteinisoivaa hormonia), joka yhden vuorokauden aikana vaikuttaa munasolun kypsymiseen ja aikaan saa munasolun irtoamisen eli ovulaation.

Aika munasolun irtoamisen ja kuukautisvuodon alkamisen välillä on melkein aina 14 vuorokautta. Tämä merkitsee sitä, että naisella, jolla on 32 vuorokauden kuukautiskierto, munasolu irtoaa yleensä 18. päivänä, kun taas naisella, jolla on 26 päivän mittainen kierto, tapahtuu munasolun irtoaminen 12. päivänä. FSH:ta ja LH:ta kutsutaan yhteisellä nimellä gonadotropiinit (gonadit = sukurauhaset).

Aivolisäkkeen erittämät gonadotropinit stimuloivat siis munasarjoja, jotka kuukautiskierron alussa tuottavat "naisellista sukuhormonia", estrogeenia. Gonadotropiinien ja estrogeenin vaikutuksesta kohdun limakalvo rakentuu, munarakkula kypsyy ja hajoaa, jolloin kypsä munasolu vapautuu ja munarakkula muuttuu keltarauhaseksi.

Keltarauhanen tuottaa progesteronia, jonka tehtävänä on valmistaa kohdun limakalvo vastaanottamaan hedelmöitynyt munasolu. Tämä on välttämätöntä raskauden jatkumiselle.

Progesteroni kohottaa kehon lämpötilaa muutamilla kymmenysosilla. Aamulämpöä mittaamalla voidaan todeta munasolun irtoaminen, koska lämpö nousee tämän johdosta noin puoli astetta.

Naisen munasarjoissa on ensimmäisen kuukautisvuodon aikaan noin 400.000 munasolua. Näistä ainoastaan noin 400 kypsyy ja irtoaa sukukypsän iän aikana ja 1.000 munasolua kuukaudessa menee hukkaan munasarjoissa. Viimeinen munasolu irtoaa noin 50 vuoden iässä. Kun munarakkuloita ja munasoluja ei enää ole munasarjoissa jäljellä, alkaa menopaussi, eli kuukautisvuodot lakkaavat eikä kohdun limakalvoa rakentavaa estrogeenia enää muodostu.

Siittiöiden tuotanto

Siittiöiden muodostuminen eli spermatogeneesi tapahtuu kiveksen siementiehyissä. Siittiöiden muodostuminen kantasoluista valmiiksi siittiöiksi kestää noin 75 päivää. Siittiöt kulkeutuvat kiveksestä lisäkivekseen, jossa ne kypsyvät liikkuviksi. Siittiöitä muodostuu jatkuvasti ja on arvioitu, että aikuisen miehen kives tuottaa noi 150 miljoonaa siittiötä päivittäin.

Spermatogeneesin hormonaalisesta säätelystä vastaavat lähinnä kaksi hormonia: FSH ja LH. FSH säätelee siittiöiden muodostumista. LH puolestaan kiihdyttää testosteronin tuotantoa, joka on välttämätön spermatogeneesin jatkumiselle.

Siemensyöksyssä eli ejakulaatiossa siittiöt purkautuvat lisäkiveksestä ja kulkeutuvat siemenjohdinta pitkin virtsaputken kautta ulos. Ejakulaation mukaan tulee matkan varrella rauhasten eritteitä. Normaali siemenneste koostuu pääasiassa rakkularauhasten ja eturauhasen eritteistä. Eritteiden yksi tärkeä tehtävä on suojata siittiöitä emättimen happamilta olosuhteilta.

Siittiöiden osuus siemennesteestä on noin 1 %. Siemennestenäytteen tilavuus vaihtelee 2-6 ml välillä. Siittiöiden lukumäärä on normaalisti yli 20 milj./ml ja eteenpäin liikkuvien, hyvälaatuisten siittiöiden osuus yli 50 %. Siittiöt joutuvat kulkemaan kohdunkaulan liman läpi munatorviin ja vain noin 1 % niistä pääsee hedelmöityspaikalle.

Hedelmöityminen

Munasolun irrotessa sitä ympäröi 2-3 mm kokoinen solupilvi, johon munanjohtimen suun ulokkeiden on helppo tarttua. Itse munasolu on kuoren ympäröimä ja sen läpimitta on 0,1 mm.

Emättimeen joutuu yhdynnässä miljoonia siittiöitä, mutta ainoastaan pieni osa niistä pääsee kohtuonteloon ja vieläkin pienempi osa munanjohtimia pitkin munasolun luo. Tämän pitkän vaelluksen lisäksi siittiöiden on läpäistävä sekä munasolua ympäröivä suoja- ja ravintotaulukko että munsolun kuori ennen kuin hedelmöitys voi tapahtua.

Munasolu voi hedelmöityä irtoamisen jälkeen vain rajoitettuna, noin vuorokauden pituisena aikana. Siittiöt säilyvät kuitenkin hedelmöittämiskykyisinä kohdussa ja munanjohtimissa useampia vuorokausia.

Hedelmöityneen munasolun kehittyminen ja kiinnittyminen kohtuun

Perimäaines on soluissa varastoitu kromosomeihin, joita ihmisellä on 46. Sukusoluissa on puolet tästä määrästä, jotta niiden yhdistyessä alkioon tulee normaali määrä kromosomeja. Yksi näistä kromosomeista on sukukromosomi. Munasolu sisältää aina x-kromosomin, kun taas siittiösolu sisältää joko X- tai Y-kromosomin. Hedelmöityksen suorittava siittiö siis määrää syntyvän lapsen sukupuolen. Mikäli siittiö sisältää X-kromosomin, syntyvä lapsi on tyttö (XX) ja poika (XY), mikäli siittiösolu sisältää Y-kromosomin.

Munasolu hedelmöityy suunnilleen yhtä usein x- tai y-kromosomia kantavalla siittiöllä. Hedelmöitymisen jälkeen munasolun kuori muuttuu siittiöitä läpäisemättömäksi. Näin varmistetaan, että vain yksi siittiö voi hedelmöittää munasolun. Hedelmöitynyt munasolu jakautuu ensimmäisen kerran noin vuorokauden kuluttua hedelmöitymisestä. Tämän jälkeen solunjakautuminen kiihtyy ja solujen määrä lisääntyy nopeasti.

Munanjohdin kuljettaa munasolun kohtuun 3-4 päivän kuluessa sen irtoamisesta. Munasolun kuori peittää vielä jakautuneet solut. Alkio, joka on nuppineulan pään kokoinen, voi kiinnittyä kohtuun ja kasvaa kokoa vasta kun tämä kuori on repeytynyt.

Samanmunaiset (identtiset) kaksoset syntyvät, mikäli solumassa jakautuu kahteen osaan siinä vaiheessa kun solut vapautuvat munasolun kuoresta. Samanmunaisilla kaksosilla on sama perimä ja siten myös sama sukupuoli. Erimunaiset kaksoset syntyvät siten, että kaksi munasolua irtoaa samanaikaisesti ja joutuu kahden eri siittiön hedelmöittämäksi. Syntyvät lapset eivät muistuta toisiaan enempää kuin sisarukset yleensäkään ja he voivat olla joko samaa tai eri sukupuolta.

Alkiorakkula kiinnittyy kohtuun siten, että osa sen soluista kasvaa kohdun paksuun limakalvoon kiinni ja muodostaa istukan. Muut alkion solut muodostavat sikiön ja sikiökalvon. Alkio kiinnittyy kohtuun noin viikon kuluttua munasolun irtoamisesta (noin kolme viikkoa edellisten kuukautisten alkamisesta, oli sitten kyseessä luonnollinen tai koeputkihedelmöitys). Tässä vaiheessa nainen ei vielä havaitse olevansa raskaana.

Verikokeella raskaus voidaan tosin havaita jo ennen laskettujen kuukautisten alkamista. Solut, jotka muodostavat istukan, tuottavat hCG-hormonia (ihmisen koriongonadotropiini), joka aiheuttaa sen, ettei keltarauhanen surkastu ja että raskaus jatkuu. Kohdun limakalvoon kiinnittynyt alkio erittää mitattavia määriä hCG:tä jo 10 päivää hedelmöitymisen jälkeen, eli pari päivää ennen kuukautisten poisjäämistä.

Raskaustesti tehdään sitten, kun oletetut kuukautiset ovat jääneet tulematta. Normaalissa raskaudessa alkuraskauden keskenmenon vaara on luonnossa 10-15 % luokkaa. Keskenmenon vaara vähenee raskauden jatkuessa yli 12 viikon. Ultraäänitutkimuksen avulla voidaan sikiö nähdä, kun edellisistä kuukautisista on kulunut runsas 6 viikkoa. Tässä vaiheessa voidaan myös todeta sikiön sydämen syke, sekä sikiöiden lukumäärä.

Ensimmäisen 8 viikon aikana muodostuvat sikiön kaikki elimet. Tämän jälkeen tapahtuu ainoastaan sikiön kasvua. Mikäli raskaus etenee normaalisti, lapsi syntyy noin 40 viikon kuluttua viimeisten kuukautisten ensimmäisestä päivästä laskien.

Raskauden todennäköisyys: Tilastojen mukaan raskaus alkaa vuoden sisällä noi 90 %:lla pariskunnista, jotka yrittävät raskautta. Yhtä kuukautiskiertoa (munasolun irtoamista) kohden onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin ihanteellisissakin olosuhteissa vain 20-25 %. Epäonnistuminen, joka on siis varsin tavallista, voi johtua monesta syystä: munasolu ei irtoa, ei hedelmöity, ei kiinnity tai irtoaa pian kiinnittymisen jälkeen. Raskaaksi tuleminen ei ole itsestään selvää juuri silloin kun sitä toivotaan.

Lähteet

 
Perhesuunnittelusivut
Etusivulle
Ohjeet
FAQ
Sanasto
Uutisarkisto
Tekstejä
Tutkimukset
Keskenmenot
Kuukautiskerääjä
Runoja ja ajatuksia
Värssyjä
PeSuTietoutta
Kuukautiset
Ehkäisy-tietopaketti
Hedelmällisyyden maksimointi
Ovulaatiolaskuri
Ovulaation tunnistaminen ja ovulaatiotestit
Koti-inseminaatio
Raskaustestit
Raskauden alkaminen
Lasketun ajan määrittäminen
Keskenmeno
Tuulimunaraskaus
Hedelmättömyys
Hedelmöityshoidot
Sijaisvanhemmuus
Artikkelit
Linkit
Perheen perustaminen Lapsettomuus Terveys Ovulaatio- ja raskaustestit, kondomit