Nokia 6610

Kirjoittaja: Henrik Paul Julkaistu: 08.10.2003 Valmistaja: Nokia Tuoteryhmä: Matkapuhelimet

Alkusanat

Olen aina pelännyt pieniä kännyköitä. Olen omistanut vain ja ainoastaan kunnon kalikkakokoisen Nokian 6110:n ja sitä olen käyttänyt jo kuutisen vuotta. Tekniikka kuitenkin kehittyy ja sen perässä on pysyttävä, joten on aika uudelle kännykälle.

6610

Kuten sanottu, minulla on ollut aina ennakkoluuloja pieniä kännyköitä kohtaan: Peukalo painaa kuutta nappia pohjaan samaan aikaan, vaikuttavat leluilta ulkonäöltään ja yleensäkin kunnon tuntuma puuttuu. Myönnän kyllä virheeni mikäli joku todistaa vakuuttavasti toisin. Ja mikähän olisi parempi tapa todistaa se, muuta kuin käydä ja koluta kaikki perusteellisesti läpi? Täten astuu kehiin arvosteluni - Nokia 6610.

Pakkaus

Pakkaus

Laatikon avattuani huomasin että sisältö on suurimmiksi osin mitä odottaa saattaisi: Ohjekirja kaksissa kansissa - yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi, litium-ioni akku, laturi, ohjelmisto-CD, hands-free kuulokkeet, muutama mainoslehtinen sekä tietenkin itse puhelin.

Tässä jo huomauttaisin että datakaapelia ei tullut paketin mukana, jotenka Nokia PC Suite olettaa että käytössäsi on IR-portti koneessa, jonka kautta se oletuksella toimisi. USB-piuha erikseen 6610:aan maksaa puhelinliikkeessä siinä 30€:n molemmin puolin. Tämä oli omalla kohdallani suuri pettymys. Bluetoothia 6610 ei tue.

Suuremmitta ihmettelyittä, aloin kokoamaan puhelinta, kuitenkin kompastuen heti ensimmäiseen esteeseen: takapaneeliin. Oli vähän vaikea koordinoida paneelin vapautusnapin painallus sekä samanaikainen irtivetäminen. Ei kuitenkaan ollut mahdoton este joten SIM-kortti sekä akku akku olivat pian paikoillaan. Hankalasti avautuva takapaneeli on kuitenkin laskettava vain pieneksi haitaksi koska tärkeämpää on että paneeli pysyy aloillaan, kuin että SIM-kortin tai muun sellaisen saa vaihdettua nopeasti.

Ensituntuma

Mittailua

Virtanapin huomasin olevan ainakin vanhaa 6110:aa astetta vaikeampi käsitellä. Nappi on kohtuullisen jäykkä, sekä sitä pitää painaa aika syvälle. Jos on vähänkään isompi käsi ja lyhempi kynsi niin uskon että napin painamisesta voisi koitua ongelmia.

Heti ensitöikseni menin asetuksiin ja pistin kännykän haluamalle tavalle. Kivoina yllätyksinä huomasin ensinnäkin että valikot ovat samanlaisia kuin ne aina ovat olleet, tietenkin vähän graafisempia, mutta selkeitä eikä niihin hevillä eksy. Päivämäärän saa näkymään suoraan näytölle, kellon kaveriksi, joka sekin on hyvin tervetullut bonus. Pikkubonuksista voisin mainita menun väripaletin valinnan kahdeksasta valmiiksitehdyistä värimallista. Itse päädyin harmaaseen.

Valikko

Ihmetyksekseni huomasin että kännykästä ei löytynyt ainuttakaan normaalia puhelimen soittoa muistuttavaa ääntä, vaan kaikki on enemmän tai vähemmän kappaleita tai viserryksiä. Muutama luontoääni löytyi, mutta ei niistä mielestäni ollut soittoääniksi. Taustakuvan kytkin pois, koska en löytänyt mitään taustakuvaksi soveltuvaa. On myös syytä huomauttaa, että kun taustakuva on tumma, ruutua on vaikea lukea, sillä puhelin ei osaa vaihtaa mustaa tekstiä valkoiseksi tarpeen tullen. Merkittävä puute mielestäni.

Aikani surffailtuani huomasin että nuolinäppin kitisi hieman painaessa alaspäin. Myöhemmin alaspäinsuunta alkoi ottaa huonosti painalluksia vastaan. Otin kuoret pois, enkä huomannut mitään vikaa näppäinmatossa ja itse kosketuspainike toimi kyllä ihan moitteitta. Ärsyttävä häikkä.

Koska kyseessä on Javapuhelin, on odotettavissa paljon Javahärpättimiäkin. Onneksi tähän malliin (kuten muihinkaan 6000-linjan puhelimiin) ei ole pistetty mitään 'teinikikkailuja', vaan ohjelmistosta huomaa että puhelin on bisnesmaailmaan suunnattu: Kalenteri, tehtävälista, osakeportfolio sekä yksikkömuunnin - näin tärkeimpinä. Pelejä puhelimesta löytyy ainoastaan kaksi, Chess Puzzle sekä Bounce. Ensin mainittu antaa pelaajalle erilaisia tilanteita shakkilaudalla ja siitä pitää tehdä esimerkiksi yhdellä tai kahdella siirolla shakkimatti. Bounce on taas pieni pallo jota pitää liikutella ja pomputella 2D-maailmassa poksauttamatta sitä. Tästä pelistä löysin heti ohjelmointivirheen jonka avulla saa huijattua itselleen loputtoman määrän pisteitä. Paha paha moka ohjelmoijilta, mutta muuten varsin viihdyttävä peli.

FM-radio

Radio

Yksi mielenkiintoisimmista ominaisuuksista on stereo FM-radio, jota, musiikin suurena ystävänä ja massakuluttajana, lähdin kokeilemaan innolla. Ensitöikseni huomasin että radio vaatii hands-free laitteen kytkemisen puhelimeen toimiakseen. Arvelisin että hands-freehen on asennettu radion käyttämä antenni.

Korvanapit tuntuvat korvissa kuin mitkä tahansa keskivertonapit. Itselläni alkoi toisessa korvassa tuntua vähän epämukavalta pidemmän (yli kaksi tuntia) käytön jälkeen, mutta tämä on korvakohtaista. Äänenlaatu yllätti positiivisesti. Ei niissä mitään erikoisia bassotehosteita ole, mutta radiota käytettäessä paremmat kuin mitä tarvitsisi. Myös FM-signaalin vastaanotto on varsin puhdasta, lukuunottamatta outoja taustasuhinahäiriöitä, jotka kyllä kaikkoavat hieman hands-freen nappiosaa liikuttamalla. Stereo-lähetyksen vastaanotto on taas kyseenalaista; omassa käytössäni ei lähetys kauaa pysy stereona, vaan vaihtelee vähän väliä monosta stereoon. Olen nyttemmin kytkenyt pelkästään mono-vastaanoton ettei vaihtelu häiritsisi kuuntelua.

Puhelimeen saa tallennettua useita radiokanavia ja nimetä ne itse. On itsestään selvää että radiossa ei ole RDS-toimintoja. Hienona asiana huomasin että hands-freen:n nappia painamalla, kännykkä vaihtaa kanavaa järjestelmällisesti asennettujen radiokanavien mukaan.

Kaikenkaikkiaan radiotoiminto on hyvin toimiva sekä tervetullut lisä kännyköihin. Väittäisin jopa että tervetulleempi kuin kamerat. Ainoan miinuksen annan Pop-Port liitännälle, jonka takia vähänkin rajummassa käytössä (esimerkiksi taskussa pyöräillessä) kuuloke voi lähteä turhan helposti irti kännykästä liitinlukon puuttuessa. Liitin myös heilui, joka pisti miettimään että kuinkakohan kulutuskestoinen kyseinen ratkaisu on.

Radion saa myös kuulumaan sisäänrakennetusta kaiuttimesta, mutta tämä vaatii silti hands-free:n olevan paikallaan. Jos olet näppärä sormistasi, voit kokeilla yhdistää kaksi ensimmäistä pinniä vasemmalta laskien, jolloin kännykkä luulee kuulokkeiden olevan kytketty, sekä liittää jotain metallista lähelle kuutta viimistä pinniä (antenni). En kuitenkaan suosittele tätä, enkä takaa että kännykkä tykkää siitä.

Yleiskuva

Käsi ja puhelin

Kännykän ulkoinen olemus on siis tottumaani pienempi. Ajan mukaan, tähän pikkupalikkaan tottuu yllättävänkin hyvin ja tuntuma on ihan kohtuullisen tukeva. Napitkin toimii yllättävän hyvin, ottaen huomioon pienen koon. Olin itseasiassa yllättynyt ettei sormet sotkeennu nappeihin, kiitos kohoumien. Painikkeita painaessa tulee mielekäs naks-ääni ja jäykkyys on kohdallaan ettei naapurinapit vahingossa painaudu pohjaan, kuitenkaan olematta liian jäykkiä. Epävarmuutta tuo vain puhelimen vasemmalla ja oikealla puolella olevat yhdistelmänapit joissa on valikkonapit ja 'vihreä/punainen luuri', joista ei aina itse ole varma kumpaa puoliskoa sitä painoikaan.

Ulkoasu on elegantti sekä hillitty, mutta varsin erilainen aikasempaan 6000-mallistoon, joka on (tai ei ole) kummastuttava asia. Voisi helposti luulla tätä 7000-sarjaisen serkuksi. Musta kuori ei ole mielestäni paras vaihtoehto, nappien värityksen ottaen huomioon, vaan näkisin valkoisen tyylikkäimmäksi. Mutta tämä on makutottumus. Onhan 6610:een saatavilla Xpress-on^TM lisäkuoria.

Loppusanat

Varsin näppärä pieni vekotin, varsinkin kaikille meille joidenka elämän organisointi kiteytyy kännykän kalenteriin, kelloon ja kommunikaatiomahdollisuuksiin, jättäen pelikoneet kotiin televisioon kytkettyinä. Tämänhetkinen hinta pyörii siinä 250€ molemmin puolin, joka on mielestäni ihan reilu hinta tästä värkistä. Plussaa annan FM-radiolle sekä ajanhallintatyökalujen monipuolisuudelle ja miinukset menevät hands-free-laitteen suunnitteluun sekä Bluetoothin puutteelle. Kyllä tämä kone syrjäyttää vanhan 6110:ni ...kunnes parempi ottaa taas voiton paikasta.

Kysymyksiä tai kommentteja? Suuntaa MetkuModsin foorumiin.

Lisätietoja