Spectreen tarttuminen toi mieleeni Roccat Pyran. Kyseessä on melko pieni hiiri ja
vaikka sen muotoilu ei olekaan käteen sopiva, ei tällä oikeastaan ole väliä, sillä
tarkoitus on tarttua hiirtä ainoastaan kyljistä ja lepuuttaa sormia pääpainikkeilla.
Tällaista otetta käytettäessä muotoilun sijasta on tärkeämpää hiiren keveys ja hyvä
liikkuminen hiirimatolla ja näillä osa-alueilla Spectre on todella hyvä.
Sensorinsa puolesta hiiri on juuri sitä mitä viimeisimmältä laser-pelihiireltä voi
odottaa. Tarkkuus on todella hyvällä tasolla, emmekä saaneet hiirtä skippaamaan
nopeimmassakaan viuhtomisessa. Testasimme myös pohjan säätöä näppäinpainallusten
voimalle, mutta tällä ei tuntunut olevan merkittävää vaikutusta mihinkään. Eron kyllä
huomaa, mutta uuteen tuntumaan tottuu hyvin nopeasti.
Yhteenveto
PLUSSAT
Ohjelmisto
Keveys
Painallusvoiman säätö
MIINUKSET
Ei erillistä DPI-painiketta
Hinta
Yleinen muoto
Pronssia!
Kaikenkaikkiaan Spectre suoriutui testeistä kunnialla. StarCraft II-kuoren alla
piilee Razerin viimeisintä elektroniikkaa ja 5600 DPI lasersensori, jota emme saaneet
skippailemaan. Myös softapuoli on kunnossa, Razerilla osataan tehdä oheislaitteille
ajureita.
Mitä muotoon tulee, ei se taaskaan ole todellakaan kaikille sopiva. Claw-grippiä, eli
sormenpäillä hiireen tarttumista käyttäessä hiiren muoto ei ylipäätään ole niin
olennaista kuin koko kämmenellä tarttuessa, mutta pidemmän päälle Spectren käyttö alkoi
silti ärsyttää. Ehkä käteni on hieman liian pieni, mutta aina silloin tällöin hiiren
takaosa osui kämmeneeni, eikä kulmikas muotoilu todellakaan tunnu kädessä mukavalta.
Viimeisenä ongelmana tulee vastaan vielä hinta. Oheislaitteiden uusiminen on toki
aina sijoitus käyttömukavuuteen, eivätkä ne menetä arvoaan tai jää vanhoiksi samaan
tapaan kuin esimerkiksi näytönohjaimet. Jotenkin Spectrestä jää silti kuva, etteivät
ohjelmoitavat valot ja säädettävä näppäintuntuma kuitenkaan riitä perusteeksi peräti 80
dollarin hinnalle. Ei ainakaan, jos et satu olemaan innokas StarCraft II-fani.